sunnuntai 22. huhtikuuta 2018

PH ja Viivi, uljaat kilparatsut

No okei, myönnän. Ne kilpailivat uljaasti oman tallin harjoituskisojen ristikkoluokassa. Mutta ei takerruta yksityiskohtiin!

Tänään avattiin Aitotallin kisakausi pienillä esteharkkareilla. Startteja taisi yhteensä olla parisenkymmentä, ja luokat näin alkukaudesta ihan vain ristikoista seiskakymppiin, kun kunnon treenikertojakin on alla vasta kourallinen. Viivi on hypellyt kuskinsa Varpun kanssa talven mittaan yhteensä ehkä neljä tai viisi kertaa, ja johan siltä pohjalta voi ihan hyvin lähteä sipsuttamaan tallikisoihinkin. Vaikka Viivillä on edelleen villahousuissaan piilossa vino pino metkuja, on se kehittynyt ratsuna hurjasti. Varpu on päässyt käymään Viivin kanssa tunneillakin, ja kaksikon maastolenkit ovat kehittyneet 10 minuutin käyntilenkeistä pitkiin metsäkiipeilyihin sekä reippaisiin laukkapätkiin. Kuntokin on siis noussut kohisten! Viivi on myös hoikistunut selvästi siitä pahimmasta pallomoodista, johon se itsensä aterioi viime syksyn mittaan.

Tallin pihassa selkään, ja kohti verryttelyä! Varusteet Varpu puunasi jo pari päivää etukäteen. Voin muuten sanoa, että Viivin varusteista pidetään Varpun toimesta kymmenen kertaa parempaa huolta, kuin PH'n varusteista minun toimestani...

Minni Hiiri-satulahuopa, suojat sekä jalustimet ovat kaikki Hevoset-messuilta mukaan tarttuneita. 

Verryttelyssä Viivi otti ihan pari hassua hyppyä verryttelyesteelle, ja suurimman osan ajasta vain käveli mummokoipiaan vetreäksi. Tämän talven Viivi kyllä pysyi jaloistaan valtavan paljon parempana, kuin viime talvena!

Ensimmäinen verkkahyppy!




Verryttely takana, ja omaa vuoroa odottamassa.

Viivi todella ryhdikkäänä tervehtimässä tuomaria... Tai sitten ei.





Ristikkoluokan rata sujui todella hyvin, ja Varpu ja Viivi saivat kunnialliset nolla virhepistettä. Poni kipitti kiltisti menemään, eikä siitäkään näkynyt kummoista keskustelua että tultiinko tänne hyppäämään vai kävelemään. Viivi kun on ratsuna hieman hitaammin syttyvä, kuin kärryjen edessä.

Ylpeä parivaljakko vastaanottamassa Clear Round-ruusukettaan.

Varpu ja Viivi hyppäsivät myös 30-40cm luokan, siitä vain ei jäänyt käteen enää juuri kuvia, kun jouduin itse jo kiirehtimään kuvaajan roolista seuraavaa etappia kohti. Radalle osui myös monta hyvää hyppyä, ja Viivi intoutui etenemään paikoittain jopa oikein kivasti, mutta yksi mummelia miellyttämätön este poiki kuitenkin perusradalta kiellon ja tiputuksen. Sehän ei tosin tihulaisponille riittänyt, vaan puomin lisäksi tipahti maalilinjan jälkeen myös Varpu. Ei onneksi sen suuremmalla melodraamalla, kuin isoa ponnua seuranneen kellahduksen kautta turvallisesti pysähdyksistä, mutta kuitenkin. Mutta hei, maastoutuminen vasta maalilinjan jälkeen, eli hyväksytty suoritus! 

Itse tunnettuna estevirtuoosina (eli pissat housussa laukkapuomien edessä jännittävänä ponitätinä) olin niin hurja, että noin kahden tunnin varoitusajalla päädyin itsekin hyppäämään PH'n kanssa samat pikkuluokat, joihin Viivikin osallistui. Estetunnilla hypättiin alkuviikosta junnuponin kanssa hurjan vakuuttava este-ennätyksemme, kokonaista 60 valtavaa senttimetriä, mutta näin niinkuin kisatilanteessa tuo ristikkoluokka oli meille kaikin puolin sopiva näin ensimmäisiin yhteisiin kisoihimme. Hyppykertojahan meillä on yleensäkin takana yhden käden sormilla laskettava määrä. Katsokaas kun tämä tärisevä tätiratsastaja kuuluu maastopuksuttelemaan ja kärryille.



PH oli kyllä kaikessa pöhelöinnissään omien pinkkien rillien läpi katsottuna hirveän hieno. Toki se puhisi ja pöhisi oudon näköisiä esteitä, pällisteli vieraita ratsukoita kuin olisi ensi kertaa nähnyt hevosen ja otti ristikkoradalla tyylikkään sivuliikkeen pakoon lentoon lähtenyttä pikkulintua, mutta selvisin hengissä kirjoittamaan tätä merkintää kahden hyväksytyn suorituksen turvin. Ristikkoradalla poju keskittyi niin kovasti olemaan järkyttynyt, että koivetkin nousivat, mutta 30-40cm luokassa kisakenttä oli jo tuttua huttua ja laiskan nautaeläimen sorkat laahasivat kaksi puomia nurin mennessään. Mutta eihän se mitään, kun selvittiin yhtä matkaa paikalle ja pois! Tiistain treenien jäljiltä mietin jopa sitä, olisiko 50-60 luokka ollut kuitenkin jo meidän juttu. Siinä kun niitä 60-senttisiä tukkeja radalla ihmettelin, niin lämmöllä totesin että ei todellakaan. Ei, ennenkuin kasvatan selkärangan. 


Pätevä PH sai puhtaasta ristikkoradasta jopa elämänsä ensimmäisen ruusukkeen. Kyllä tässä nyt ollaan kilpahevosta suuressa maailmassa, ja seuraavaksi edessä olympialaiset.


Aitotallin esterataharjoitukset 22.4

Läjä kuvia tallin harjoituskisojen ratsukoista! Kuvia saa käyttää vapaasti.