maanantai 25. huhtikuuta 2016

Laumaeläimiä

Viikko takaperin löytyi tallilta samaan aikaan hetki ylimääräistä aikaa, siedettävät sääolosuhteet, kamera ja kasa tarhassa siestaa viettäviä poneja. Nämä yhdistämällä syntyivät tämän postauksen varsinainen pointti eli keväiset tarharäpsyt. Ettei kuitenkaan menisi pelkäksi kuvavuoreksi tämäkin postaus koitan tähän oheen kirjoitella ponieni tarhakavereista ja yleisestä laumaelämästä.


Tällainen näky odottaa usein pihan perälle oritarhalle talsiessa. Pikkumiehet niin kiinni toistensa kyljessä että kuvittelisi tarhan olevan kokoa pakastearkku reilun metsäaitauksen sijaan. PH'n kämppikset ovat suomenhevosoreja kumpainenkin, 3-vuotias Kivimetsän Tähti eli tutummin Sälli sekä 2-vuotias Loimihaan Voima eli Vote. Sällin kanssa PH'lla on yhteistä tarhaushistoriaa takana nyt kahden vuoden verran, Voten muutettua joukon jäseneksi viime syksynä. Varsin tasapainoinen ja harmoninen porukka, jossa kaikki nujuavat ja leikkivät keskenään, vaikka PH ainakin vielä pitääkin yllä selkeää pomomiehen pestiä pikku poikamieslaumassaan. 

Takkutukkainen peikkopoika! Yleensä kampausta koristaa vielä muutama oksa, pari kuollutta ötökkää, kilo tarhakavereiden iltapuurojen jämiä ja vielä hengissä kituva kiinni sotkeutunut lokki. Tämä on siis oikeastaan edustusversio!





 Tallillemme syksyllä muuttaessaan Vote oli surkea pikku tirriäinen jota PH siirteli ja pompotti miten tykkäsi. Nyt keltainen lehmäeläin alkaa näyttää huolestuttavan pieneltä ja pyöreältä kohisten kasvavan kaverinsa rinnalla...
 Sälli on hurmaava pikku punapää, tätä nykyä se joukon täyspäisin ja aikuistunein tarhaeläjä joka valitsee usein aurinkokylvyt tai naapuritarhojen menon seurailun blondien tarhakaveriensa päättömän painimisen sijaan. Tiedä sitten mikä aikuisuuden puuska siihenkin iskenyt, sillä vielä talvella koko idioottitrio örvelsi pitkin tarhaansa niin että puut ryskyivät ja kaikki Pirkanmaan karhut heräsivät talviuniltaan. Nykyään Sälli tuntuu tasaisin väliajoin huokaisevan syvään ja pyörittelevät vähättelevästi silmiään bimbojen kämppistensä ähellykselle.
"Ei huvita"

PH'n on silti pakko käydä maistamassa josko se kumminkin sortuisi mukaan rymyämään. Jonkinlainen itsetuhovietti tuokin että keltainen lihapulla tahtoo väkisin rysötä samaan aikaan molempien pitkäkinttuisten suomipoikiensa kanssa, kun jo yhden vauhdissa pysytteleminen on yleensä tälle töppökoivelle puolimahdoton saavutus. Sälli tai Vote viilettää häntä putkella toisessa päässä tarhaa siinä kohtaa kun PH on hädin tuskin saanut laardiahterinsa liikenteeseen porttipäädyn heinäkehikolta ja kompastunut muutaman kerran turvalleen ensimmäisen kymmenen metrin matkalla.

Nuorten miesten rajavartio suorittamassa laaduntarkkailua viereisestä tuntihevospihatosta poistuvien sulosääristen tammojen ilmansuuntaan. PH tosin kosiskelisi kovemmalla innolla oreja ja ruunia, kun taas Vomppa-vauvelille omien perintökalleuksien käyttötarkoitus on vielä hämärän peitossa. Onneksi edes Sälli osaa tsekkailla misuja!









Tätä nykyä PH'n elämä on ainakin näin ihmisen silmiin varsin leppoisaa ja mukavaa. Talvella poika joutui parin kuukauden ajan tarhaamaan yksin otettuaan yhteen remuavia oripoikia vahtimaan samaan tarhaan yhdistetyn aikuisen ruunan kanssa, ja se näkyi kyllä sekä elikon ulkomuodossa että mielialassa. Lihakset tipahtivat painikavereiden puutteesta, maha levisi silmissä ja poika oli selvästi levottomampi ja meuhkasi enemmän muiden hevosten perään. Kun nuoret oripojat pääsivät jälleen laumautumaan omaksi triokseen alkoi lehmäkin jälleen urheilla omaehtoisesti ja ohikulkijoiden sijaan sosiaalisuuden pääsi taas purkamaan oman lauman jäseniin. Toivottavasti laumaelo luonnistuu jatkossakin yhtä hienosti, sillä tämä plussapallo ei selvästikään ole yksi niistä harvoista yksineloa suosivista hevosista.




Bonuksensa vielä muutama kuvatodiste Viivistä laumoineen! Tämä teräsmuorihan asustaa pihatossa, josta tosin evakuoituu kaikken karmeimpien sääolosuhteiden vallitessa tallin turviin kuivattelemaan kuninkaallista turkistaan. Viivi tarhatovereineen elää ikuisessa sisällissodassa, kääpiöt vastaan kunnialliset hevoseläimet. Pienet ja pyöreät pikkutammat pitävät varsin vaivattoman näköisesti yllä kauhun tasapainoa tarhansa aitojen sisäpuolella, valloittaen itselleen sekä parhaat auringonottopaikat että täysimmät heinärenkaat. Neljän ponin hyökkäysmuodostelma jossa tämä sotajoukko lähtee tasaisin väliajoin valloittamaan itselleen lisää syötävää edustaa saumatonta yhteistyötä ja saa hämmentyneen omistajan epäilemään poniaan salaisen identiteetin turvin juonivaksi ilkeäksi tiedemieheksi... 

Viaton Viivimuori joka ei ole koskaan varastanut yhtäkään heinänkortta tai ajanut yhtäkään isoa hevosta ulos pihatosta saadakseen lisätilaa egolleen. 

 Kääpiöiden sotajoukko aamupäivänokosilla keräämässä voimia seuraavaan konnankoukkuunsa.
Pikkuponiterrorin uhrit, veteraanihevoset Annatiina ja Masa.


2 kommenttia:

  1. Onpa mukava lukea teidän laumaelämästä. Itseäni kiinnostaa hevosten välinen arvojärjestys ja kommunikointi hurjasti. On tosi mielenkiintoista seurailla etäältä, mitä ne saa päähänsä ja mitä ne touhuilee. En tiennytkään, että AT ja Masa asustaa nykyään pikkuponien kanssa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullakin on mennyt parikin aamupäivää ihan vaan istuskellen katselemassa tuota oriporukan touhua, se kun on ihan pirun mielenkiintoista! Vedonlyönti on jo käynnissä sen suhteen milloin Vote yrittää syrjäyttää PH'n pomomiehen paikalta...
      AT ja Masa ovat kärsineet kääpiökämppiksistä nyt puolisen vuotta. Saavat vanhuksetkin vähän liikettä tarhaelämäänsä kun joutuvat elämään nuolenkärkimuodostelmassa heinille yrittävän pikkuponiosaston kanssa :D. Masa tosin pitää edelleen ylivaltiaan paikkaa, jota uskaltaa uhmata vain törkeästi samoille heinille änkevä ja takaisin komentava Viivi-pirttihirmu.

      Poista