lauantai 30. huhtikuuta 2016

Viivi-mummo virantoimituksessa

Eli ihan yleinen Viivin kuulumispostaus, aiheina eläkeponin työpäivät ja tammapihaton uusimmat muotisuuntaukset. Ikävä kyllä kuvista leijonanosa edustaa kivikautisen älyluurini tasoa, mutta jos oikein tarkalla silmällä katsoo niissäkin saattaa erottaa toisistaan ponin ja viereisen kivenmurikan.


Ensimmäisenä aiheena Viivin uusin naapuritarhojen nelijalkaisissa kateutta ja ohikulkevissa ihmisissä lievää huvitusta ja vahvaa pelkoa aiheuttava look, hitsin hienot härpättimet!

"Ruokaa!"

"Haistan ruuan!"

"Näen ruuan!"

Viivi on pörheän afro-otsatukkansa kanssa toki keskivertovirtahepoa muodikkaampi ja tyylitajuisempi poniyksilö, mutta ötököiltä tuollainen törö ei kyllä kummemmin suojele. Siinä missä PH poistaa kiusaavat kärpäset loréal-lettinsä huiskaisulla, Viivillä ovat keinot olleet hieman vähissä. Niinpä kaupungilla käydessä mummelille tarttuikin Hööksistä mukaan kokeiluun tuollainen kärpäshärpätin, josko rouva suostuisi pitämään sen laitumelle päästessään päässään yhtä helposti kuin Halloween-juhlien pirunsarvet ja noidanhatut. Värikin oli sopivan kyseenalainen, sillä Viivi harrastaa vain tajunnanräjäyttäviä överivärejä jotka saavat vähemmän nuorekkaat mummoeläimet pakenemaan paikaltaan puhjenneita näköelimiään suojellen.Todennäköisintähän on että ensimmäisen laitumella vietetyn yön jäljiltä härpäke on kadonnut jäljettömiin, mutta saahan sitä aina toivoa. Ainakin mummelista on nyt kauniit kuvat todistamassa, että tällainen viritys oli olemassa ja siinä oli osia jotka olivat väriltään ihan oikeaa valkoista, eivätkä sitä klassista ruohonvihreän-mudanruskean-pissankeltaisenvalkoista. 


Härpättimet viskattiin kuitenkin varastoon laidunkautta odottamaan, ja huomio suunnattiin eteenpäin tämänpäiväiseen talutusreissuun. Saara puunasi kaikki pihaton risut ja männynkävyt itseensä keränneen pölypalleroponin edellisenä päivänä edustuskuntoon, ja aamulla Viivi kruisaili jälleen lapsia kärryttelemään, tällä kertaa huutokaupan yhteyteen. Paikalla ollut paloauto ei ansainnut ponilta edes normaalia pidempää vilkaisua, mutta ponia ihailleet ja rapsutelleet palomiehet käytiin kyllä useaan kertaan imuriturvalla läpi josko niitä nameja olisi löytynyt vielä jostain lisää. Tällä kertaa oli varsin hiljaista verrattuna esimerkiksi parin viikon takaiseen reissuun jossa Viivi kiikutti kaatosadetta uhmaten kolmen tunnin ajan lapsia pitkin koulun urheilukenttää lähes tauotta, mutta kyllä poni silti muutamat pennoset ansaitsi työjuhtatoiminnallaan.

Viivi löysi ihan uuden faninkin, joka tahtoi tomerana auttaa taluttamaan ponin autolle ja syötellä sille ruohoa vaunujen lastauksen ajan. Pikku apulainen sai sitten myös lastata ponin traileriin kun lähdön hetki koitti.


Molemmat ponit ovat muutenkin päässeet varsin hyvin tähän vihreään  ruohoon totuttelemisen makuun. Jostain syystä tuo orhisukupuolinen nuorukainen ei nauti aivan samanlaista luottamusta kuin lempimummelinsa, joten PH suorittaa maistelukierrokset narun päässä, varsinkin kun parhaat ruohoapajat ovat tietysti sopivasti suoraan tammatarhojen aitojen vieressä. Viivi sensijaan ruohostaa villinä ja vapaana allekirjoittaneen ollessa liian laiska roikkumaan narunpäässä silloin kun homma toimii ilmankin. Mihinpä se pihapiiristä lähtisi, kun tietää vallan hyvin elämänsä kiintopisteiden eli leipätynnyrin ja melassiämpärin asustavan tallin varastossa.

Villiponina se elelee tasaisin väliajoin tallissakin kun karsinat ovat täynnä iltapuurojen aikaan. Mikäpä siinä, tämä kävelevä biojäteastia lipoo kyllä vatinsa tyhjäksi niin tarkasti ettei tippaakaan varmasti valu käytävälle.

Siltä varalta että joku elämätön oikeasti luki tiensä tänne postauksen pohjalle saakka, heitetään illan piristykseksi vielä muutama kuvaileva todiste siitä miksi Viivi tunnetaan myös Virtahepona.

"Oisko leipää?"

"Maha kurnii, tee jotain."

"Kuulinko juuri leipäpalan katkeavan?"



"AarhjsdfjiAWRHUGA LEIPÄ"

Josko siinä olisi taas hetkeksi laadukasta todisteaineistoa siitä että Viivi pistelee menemään elämäänsä tyytyväisenä. 



4 kommenttia:

  1. En tiedä lukeeko kukaan muu näitä mutta voin kertoa että ainakin itelläni ei pelastunut vain päivä vaan koko viikkoa tämän tekstin ja kuvasadon ansiosta :D Viivi on niin upea että toimii (toki ihmisten ja teknologian pienellä avustuksella) jopa etäterapiaeläimenä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tallin käytävällä tuntipäivinä kuultujen hihitysten perusteella lukijakunta koostuu lähinnä Viivin live-elämän ihailijoista ja omasta mummista ;-D! Mutta sehän on jo ihan kunniallinen yleisö se. Viivi on <3

      Poista
  2. Kiitos, olipa tosi hauskaa lukea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Loistavaa jos joku saa tästä hupia elämäänsä :D

      Poista