torstai 22. joulukuuta 2016

Luukku 23: Vastauksia


Kysymyspostauksen vastaukset tulevat tässä, ja sitten onkin enää yksi yö jouluun!


Minkä varustekokonaisuuden ottaisit Viiville/PH:lle + itsellesi, jos saisit valita mistä tahansa?
Viiviltä löytyy jo kelvollinen setti sekä ajo- että ratsastusvälineistöä, eikä niiden keräileminen eläkeläiselle muutenkaan tunnu loputtoman tähdelliseltä. Sen sijaan Viivi saisikin siis turvasta hännänpäähän täydellisen setin vanhuksen terveydenhuoltovarustusta. Olisi kyseessä sitten magneettinen kokovartalosukka tai korvanpäiden shiatsu-hierontaa tarjoava foliohattu, niin oikein sellainen lellivä hoitokokonaisuus. 
PH on vielä niin kasvavassa iässä, että vaikka ajatus tummanruskeista satulasta, meksikolaisista suitsista ja nahkasuojista lampaankarvapehmusteineen ja pirtsakan turkooseista huovasta, kevytjalustimista ja otsapannasta onkin kutsuva, saisi se silti odottaa. Sen sijaan valjaita on helpompi säätää hevosen kasvun mukaan, ja niinpä PH saisikin ikiomat Ideal Harness-valjakkovaljaat french collarilla. Elättelen toivoa siitä, että jonain päivänä PH on tarpeeksi kova jäbä perimään isänsä ajosuitset, mutta sitä odotellessa omakin setti olisi tietysti tarpeen.
Huvittavaa kyllä, itse kaipaisin eniten tavan talvisen tallivaatekaapin päivitystä. Ehjiä vuoritettuja kenkiä joilla sekä ratsastaisi että pysyisi liukkailla pystyssä heiniä jakaessaan, kunnon pakkasissa pitäviä hanskoja, talviratsastushousuja, kunnollista fleecepusakkaa takin alle sekä uutta kypärää. Tällä hetkellä kun mennään pohjasta vuotavissa kengissä, reikäisissä housuissa, jo monta vuotta palvelleissa ratsastushanskoissa sekä tallin lainakypärässä oman kärsittyä spontaanista pää edellä hevosen selästä poistumisesta.

Onko joku tietty laji/lajit, jota haluaisit kisata tulevaisuudessa enemmän? 
Ehdottomasti kouluratsastus! Oman tallin kisatarjonnan vuoksi esteitä tulee kilpailtua suhteessa paljon enemmän, vaikka koen että varsinkin Lunan kanssa kouluradat ovat se mitä me enemmän tarvittaisiin. Oman tason tarkistus tuomarin silmän alla tekisi hyvää, edellisestä koulustartista kun on jo puolitoista vuotta. 
Toisena voidaan mainita, että soisin ponieni kilpailevan enemmän valjakkoajoa! Itse en parhaimmillaankin keskinkertaisilla ajotaidoillani ja surkealla tarkkuusratamuistillani kuulu lähellekään ajurin penkkiä, mutta groomina toki kulkisin mielelläni matkassa.

Lempivärit kaikilla poneilla erikseen? 
Viivillä limenvihreä, violetti, vaaleansininen. Bonuksena mainittakoon, että Viivi on poneista ainoa jolle suostun hankkimaan pienissä määrissä myös inhoamaani punaista, jos varuste on muuten kiva.
PH'lla turkoosi, omenanvihreä ja keltainen. Silloin kun hakusessa ovat vähän asiallisemmat kamppeet, niin tummansininen ja ruskea. 
Lunalla ehdottomana ykkösenä keltainen. Kakkossijalla sitten petroolinsininen, mintunvihreä sekä pastellinsininen. 

Onko haaveissa tulevaisuudessa poni-/hevosmäärän lisääminen? 
Ajankohtainen aihe ei ainakaan ole, kun Viivin varsottaminen jäi suunnitelman tasolle. Unelmissa on kuitenkin ehdottomasti omistaa vielä joskus ylämaanponi, ja jatkaa Ljosprinsin muiston mukana kantamista PH'n jälkeen sitten lapsenlapsen muodossa. Sellainenkin pöljä haave kieltämättä pyörii tasaisin väliajoin mielessä, että shetlanninponin ja vuonohevosen risteytys olisi varsin veikeä ja sarjan jatkoksi sopiva seuraaja aikanaan Viivi-muorin Piristävän Pienen Ponin saappaita täyttämään. 

Lemppari hevosharrastusmuoto?(ei varmaan kirjoteta noin mutta ehkä ymmärrät) 
Koska olen huono valitsemaan vapaamielisen humputtelun ja onnistuneen valmennuksen välillä, valitsisin itseasiassa näiden sekasotkun. Jokin hauska ja nopeatempoinen harjoitus, vaikkapa laukkapuomit tai pienet esteet, ilman satulaa ja pelkällä riimulla puksutellen, mutta silti opettajan silmän alla. Itsenäisessä työssä ideat loppuvat helposti, eikä pitkäjänteisyys riitä suorituksen hiomiseen tai oman suoriutumisen arviointiin. Sama pätee myös ajamiseen - parempi mieli jää esimerkiksi vauhdikkaista tarkkuusajotreeneistä valmentajan komennossa kuin itsenäisestä kouluajon näpertämisestä.

Lempimerkit hevostavaroissa? 
Ehdoton ykkönen on Eskadron, jossa yhdistyy pirtsakat värit ja luotettava laatu. Siitä on tosin annettava miinusta, että merkin mitoituksia ei todellakaan ole suunniteltu kylmäveriponeille. Muita suosimiani merkkejä ovat Roeckl, QHP ja Eurostar. 

Jos saisit valita 5 varustetta ihan mitä vaan ja minkä hintasia vaan ja kelle ponille vaan nii mitä ostaisit ja kelle? ❤
Viivi saisi sekä omat ällöttävän söpön väriset shettiskokoiset maratonvaunut että jollain oikein veretseisauttavalla värillä vuoratut ja päävehkeiden puolesta timantteja täyteen tungetut valjakkovaljaat. Jo tässä kohtaa hinta huitelee useissa tuhansissa... 
PH saisi oman vastaavan settinsä, joskin suhteellisen miehisen hillittynä, ja maratonvaunujen jo löytyessä katoksesta oikein viimeisen päälle komeilla juhlavaunuilla. 
Viidentenä olisi sitten käyttötavaroiden vastapainoksi jotain todella absurdia ja ylellistä ihan vain koska se olisi mahdollista. Oma kahden hevosen traileri kaikilla herkuilla ja vuonohevoskustomoinneilla olisi aika kelvollinen peli. Ei sillä, että omistaisin ajokorttia. Mutta olisi se makea! 

Aitotallin kivoimmat hepat?
Jos tuo läpeensä käsitelty PH-Viivi-Luna-osasto jätetään pois laskuista, muuttuu vastaus melko paljon. PH'n ja Lunan jälkeen ratsastan mieluiten Hulda ja Voittoa, vaikka en kummemmin tule kummankaan kanssa toimeen maasta käsin. Kokonaisvaltaisesti pidän erityisesti kuitenkin myös Riepusta ja Orionista, joiden kanssa taas ratsastan treenin sijaan ihan vain kevyttä humputtelua. Nalle ja Rommi ovat myös ihan äärimmäisen kivoja muksuja.  

Miksi juuri Viivi/PH/Luna?
Viivi sattumalta, sillä sain sen äidiltäni lainaan enkä enää suostunut palauttamaan.
PH sillä se on kahden minulle äärimmäisen tärkeän hevosen viimeinen varsa, eikä orin kuoltua toista vastaavaa enää tule. Kaikista maailman kaviokkaista PH on myös se, joka herättää minussa sitä sellaista heppakirjojen ja Hevoshullu-lehden sarjisten mainostamaa yhteenkuuluvuuden tunnetta. Että tämä on se minun hevoseni.
Lunan valitsin alun perin tilanteessa, jossa Possun kuoltua tarjolla olevat vaihtoehdot uudeksi vakiratsuksi olivat Luna, Pulla ja Hupu. Näistä Lunan kanssa synkkasi parhaiten, ja se kaipasi hieman ylimääräistä liikuntaa ollessaan sellainen sympaattinen pullukka. Tätä nykyä en enää vaihtaisi pois siksi, että huonoinakin päivinä ja täyden kaaoksenkin keskellä Luna on aina positiivinen asia jonka kanssa työskentely on hauskaa.

Korkein hyppäämäsi este?

Joskus muksuna varmaankin 80-85cm hollilla. Näin tätiytyneenä olen pariin kertaan ylittänyt yksittäisen 70cm esteen ja jalat ovat tutisseet sen jäljiltä vielä seuraavana päivänäkin. Nössö mikä nössö.

Mieleenpainuvin muisto Viivin/PH:n/Lunan kanssa?

Viivin kanssa varmaankin eräs Terälahden talutuskärryttelykeikoista. Mukava sää, parhaimpia puoliaan esittelevä poni joka seisoi lehmänhermoisena halailevan lapsiläjän keskellä ja alistui kyselemättä polvenkorkuisen Varpun työpariksi oman evästaukoni ajan ja muutenkin hyvin onnistunut keikka, jonka lopuksi ajoin ponin talutuspaikalta autoteitä pitkin laitumelle ja päästin sen ensimmäistä kertaa koko kesänä riekkumaan peltoon. 

PH'n kanssa kaikkein mieleenpainuneimmat muistot ovat melko tasaisesti se päivä, jolloin nousin ensimmäisenä ihmisenä kaksivuotiaan ponipojan selkään sekä reissu Tampereen Hevoset-messuille vuonohevosrotua edustamaan jossa PH käyttäytyi kaikin puolin priimasti.

Lunan kanssa tärkeimmät muistot ovat ehdottomasti kesäiset maastot järvelle uittamaan. Ilman satulaa helteellä pyöreän poninpalluran kanssa vedessä luttaaminen on ehdottomasti kesän kohokohta!

Mp issikat?
En ole itse hipaissutkaan issikkaa lähes kymmeneen vuoteen. Söpöjä karvaturreja ja varmasti oikein kivoja pelejä askellajiratsastuksesta kiinnostuneelle tai maastoiluun. Itselleni en ottaisi yleensä turhan pienen koon vuoksi ja siksi että issikat soveltuvat paremmin muihin lajeihin kuin itse suosimaani koulu-este-valjakkoajo-kombinaatioon. 

Suomen top 5 hienoimmat vuonohevoset? (ketään ei suutu, tää on sun oma mielipide :D)
Ykkönen olisi ehdottomasti Ljosprins, mutta se kun on kuollut ja kuopattu niin täytyy miettiä hieman pidemmälle. Tällaiset nimet nopeasti nousevat kuitenkin mieleen omina suosikkeinani, joskaan eivät missään tietyssä paremmuusjärjestyksessä: Kotalan Glimrende Rosa, Usvaniityn Middnattsprinsesse, Usvaniityn Edward, Hertug Foss, Haavanesko.

Mistä vuonohevosen väristä pidät eniten?

Tämä olikin helppo! Tummanruunihallakosta ja vaaleanruunihallakosta.

Millaiset ovat tavoitteesi PH'n kanssa (aiotko joskus kisata yms)?

Tasainen, luotettava, jokaiseen lajiin harrastelumielessä taipuva täysipäinen yleishevonen. Sellainen jolla voi valmentautua ja pikkukisailla mielekkäästi, mutta toisaalta taas laittaa pienen sukulaislapsen kyytiin ja lähteä turvallisesti taluttamaan metsätielle. Haaveissa tietenkin pikkukisailut koulussa ja esteillä, ja jos poni suinkaan osoittaa minkäänlaista potentiaalia niin ehkä ihan oikeaa panostusta valjakkopuolelle.

Millainen vuonohevonen sun silmää miellyttää ulkonäöllisesti (esim tuuhea harja, siro pitkäkoipi, nappisilmät, mitä näitä nyt on)?

Suosin itse selvästi sitä hieman raskaampaa mallia kevyempien sporttiponien sijaan. Suosikkityyppini onkin ehdottomasti suurikokoinen, runsasjouhinen ja erityisen tumma tai vaalea ruunihallakko. Olen äärimmäisen mieltynyt myös tietynlaisiin hieman surumielisen mallisiin silmiin, jollaiset löytyy sekä PH'lta että pitkältä liudalta tuon sisaruksia.

Aikooko aitotallilaiset osallistua ensi vuonna vuonismestaruuksiin? Jos kyllä, niin arvioi mitkä hevoset mahdollisesti ja mihin luokkiin?

Epäilen että ei, sillä Lahti kisapaikkana tai ajankohta keskellä laidunkautta ei ole meille mitenkään erityisen helppo tai kannattava. Vuonismestaruuksien jälkipuinti on myös yleensä netissä niin rumaa, että oppilaiden kynnys osallistua näihin kisoihin on ymmärrettävästi normaalia korkeampi. Jos niin kuitenkin käy että reissuun lähdetään, niin todennäköisimmät lähtijät ovat Hupu, Hulda ja Pulla luokkiin HeC-HeB sekä 40-50cm ja 60-70cm. Itse toki haaveilisin Lunalla starttaamisesta sekä koulua että esteitä, mutta en tosiaan pidä tätä kovin todennäköisenä. Niin pitkälle en edes uskalla haaveilla, että PH olisi tuolloin valmis pitkään viikonloppureissuun ja keskelle ison kisapaikan hälinää. 

Millä tavalla kuvittelisit elämäsi olevan toisin, jos sulla ei olis/et tuntisi PH'tä, Viiviä tai Lunaa? 

Mitä todennäköisimmin en harrastaisi hevosia lainkaan, vaan olisin pysynyt ikuisella hevostelutauollani. Toisaalta taas jos elelisin vain ilman juuri näitä kolmea, olisin saattanut hankkia sen tasaisen, 10-15v jokatoimiruunan jollaisesta alun alkaen haaveilin. Valjakkoajosta en olisi kiinnostunut ilman omaa, siihen soveltuvaa ponia.

Millaisena näet hevoskeskeisen elämäsi kymmenen vuoden päästä?

Niin optimisti en uskalla olla, että uskoisin jo ikänsä ja käyttönsä puolesta jalkojaan oireilleiden Viivin ja Lunan yhä sulostuttavan elämääni, sillä sellainen olisi vain pirujen maalailemista seinille. Toki 29v shetlanninponille ja 27v vuonohevoselle eivät ole aivan mahdottomia lukemia. Jos jompikumpi näistä muoreista silloin vielä elämääni kuuluu, toivottavasti pirtsakan seuraponin muodossa. PH'n taas toivon tuolloin olevan aktiivinen harraste- ja hömppäkisaponi elämänsä kunnossa. Ratsastajana ja kärrykuskina olen toivottavasti nykyistä surkuhupaisaa esitystä taitavampi sekä käsittelijänä johdonmukaisempi. Tuolloin toivottavasti tiedän myös raviurheilusta enemmän kuin nykyisen 'tietyn rotuiset hepat juoksee kilpaa ympäri rataa'-tason verran. Ehkä jos oikein villiinnyn, olen opiskellut jonkun hevoslähtöisen ammatin? Esimerkiksi varusteiden valmistus kieltämättä kiinnostaa. 
 
Minkä Suomessa asuvan vuonohevostamman, -ruunan ja -orin ottaisit itsellesi ja miksi, jos saisit vapaasti valita (muista kuin Aitotallin vuonohevosista)?

Ori on helpoin, joten aloitetaan siitä! Ihan ehdottomasti Hertug Foss. Sen ottaisi vaikka ihan vain näyttämään nätiltä, on se niin komea! 
Tammakaan ei ole mahdottoman vaikea, sillä Lunan jäädessä pois laskuista olisi selkeä kakkosvaihtoehto PH'n vuotta vanhempi täyssisko Steinskogens Gnist eli Höpinä. Söötti, Lunamainen pieni tamma, josta sitä sitten teettelisi minua miellyttävän sukuisia varsoja kookkaista oreista. Muina vaihtoehtoina pompottelisin puhtaasti kauniin ulkomuodon pohjalta Solsikkens Katlaa ja Yli-Tokon vuonohevostilan Liaa jonka koko nimi on sellainen sanahirviö etten sitä tähän hätään muista. Heitän hatusta niin lähelle kuin osaan, voitte sitten nauraa jos metsään meni: Mia Kallekleiv til Britt.
Ruuna onkin sitten vaikein, niitä kun en loppujen lopuksi oman tallimme hevosten ulkopuolelta tunne henkilökohtaisesti kuin kolme kappaletta. Näistä kolmesta eniten omaan mieleeni on luonteeltaan ollut Nesso, joten varmaankin sitten turvallisena vaihtoehtona se? 

Lyhyt mielipide kaikista tämänhetkisistä Suomen vuonisjalostusoreista :)
Jaaha, tästä voi tulla sanomista kun ihmisten mielipiteet eriävät niin vahvasti. No kokeillaan!
Trollguten - En ole koskaan nähnyt oria livenä, enkä käsitellyt yhtäkään sen jälkeläisistä, joten minulla ei oikeastaan ole tästä mainittavaa mielipidettä suuntaan tai toiseen. Kuvissa oikein komea, mutta ei ilmeeltään yhtä paljon juuri minun mieleeni kuin muutama muu. 
Kotalan Rocker - Äärimmäisen kaunis katsella, ja käsitykseni mukaan myös hieno käyttöpeli. Itse en kuitenkaan käyttäisi ensisijaisesti tätä oria sen pienen koon vuoksi. Mikäli hakisin oria kookkaalle, Ljosprinsin sukuiselle tammalle valitsisin Roketin. 
Minor II - Söpö, ja antoi äärimmäisen kiltin ja hyvätapaisen kuvan silloin, kun laiduntarkastusten yhteydessä tarkistelin. En kuitenkaan itse ehkä saa sitä sellaista wau-efektiä mitä moni ori karismallaan tuo mukanaan?
Usvaniityn Edward - Äärimmäisen komea ja karismaattinen ori, joka luonnollisesti viehättää meikäläistä muistuttaessaan niin paljon isäänsä. Eetua olen myös katsellut livenä eniten, saattaa toki tämäkin vaikuttaa. 
Hertug Foss - Henkilökohtainen lemppari! Herttua on ulkonäöltään varsin lähellä meikäläisen unelmavuonista, ja makuuni juuri oikean kokoinen 148cm säkäisenä! Ihastuttanut myös livenä. Herttua olisi ykkösvaihtoehtoni mikäli valitsisin oria omalle (mielikuvitus)tammalleni. Myönnän haaveilevani tasaisesti myös siitä, että tuntitöistä eläköityessään Luna tekisi vielä yhden varsan - tietenkin Herttuasta. Siinä olisi PH'lle pikkusisarus ja serkku samassa paketissa!

Miten saat pidettyä innostuksen ja draivin blogin pitämiseen? Ne ovat nimittäin pysyneet hienosti yllä, mistä minä ja nauruhermoni olemme ikuisesti kiitollisia.
Oikeastaan vielä kertaakaan ei ole tullut sellaista oloa, etten jaksaisi kirjoittaa. Ennemminkin kompastelua tulee vain silloin, kun kirjoitettavaa olisi mutta tuoreista kuvista on puutetta. Minä kun satuilisin ponieni jokaisesta nenäkarvan värähdyksestäkin ihan ongelmitta. Saa nähdä mikä olo on sitten, kun iskee ensimmäinen kirjoitusblokki?

Millainen on tyypillinen viikkorytmi/-aikataulu sinulla ja eläimilläsi (jos sellaista on, mutta karkeasti ottaen)?

Itse olen tallilla normaalisti 6-7 päivää viikosta, joista yhtä vaille kaikkina teen 1-3 tallivuoroa päivässä. Yhtenä päivänä viikosta saatan joko olla kotona tai käydä tallilla vain puuhailemassa omieni kanssa. Juuri muuta en ymmärrettävästi sitten tällä hetkellä teekkään, kun aika kuluu niin vahvasti tallilla. Reissutkin suuntautuvat yleensä vaikkapa valmennukseen, kisoihin, klinikalle tai myytävää hevosta katsomaan.
PH'n kanssa pyrin siihen, että se liikkuisi 4 kertaa viikossa, joista vähintään yksi kerta olisi maasto selästä tai maastakäsin. Helposti tylsistyvän laiskurinuoren kanssa tähtään myös siihen, että montaa kertaa putkeen ei tehtäisi samaa asiaa, vaan vaihdeltaisiin tasaisesti. Ratsastus-puomijumppaa liinassa-maasto talutettuna-ratsastus sen sijaan että jumahdettaisiin vain ratsastelemaan. PH'n kanssa pyrin suunnittelemaan etukäteen seuraavien työkertojen aiheita, jotta nuoren hevosen ajallisesti ja määrällisesti rajatuilla liikutuksilla olisi kaikilla selkeä pointti.
Viivi liikkuu hyvin vaihdellen, joskus 7 ja joskus 4 kertaa viikossa. Tärkeimpänä sääntönä mummelin kanssa pidän sitä, että rankan liikutuksen jälkeisenä päivänä tehdään kevyesti vaikkapa maastokävelyn muodossa. Sillä Viivin liikutus on todella helppo pitää monipuolisena, en juuri suunnittele etukäteen sen ohjelmaa ja ponia puolestani liikuttavat valkkulaisetkin saavat varsin vapaasti päättää mitä tahtoisivat tehdä. Sillä Viivin kanssa tehdään aktiivisesti ajaen, ohjasajaen, maastakäsin ja liinassa sillekin osuu hyvin harvoin useampi kerta samaa sorttia peräkkäin.



Mikä sinusta tulee isona? :) 

Toivottavasti jonkinlainen hevosalan ammattilainen. Eniten kutsuisivat varusteiden valmistus ja kauppaaminen sekä hevoshieronta, mutta saapa nähdä. 

Entä jos voittaisit lotossa/muuten vaan laillisesti tilillesi putoaisi miljoona euroa, mitä tekisit?
Ponit ainakin eläisivät leveästi. Viivi lilluisi päivät pitkät ties missä poreammeissa ja korvanpäiden laserhieronnoissa ja PH kulkisi valmennuksissa kullatussa trailerissa ja nenusta hännänpäähän Eskadronin kamppeisiin käärittynä. Itse voisi tietysti siirtyä vuokrakaksiosta söpöön pieneen omakotitaloon. Ja Lunan ostaisin ehdottomasti itselleni täydentämään duon trioksi. 

Kerro jokaisesta Aitotallin tunneilla käytettävästä hevosesta pieni tietopläjäys: 1) nimi 2) ikä 3) säkä 4) koulutustaso (esim HeC ja re60cm) 5) kuinka paljon hypännyt irtona 6) mitä tavoitteita hevosella on 7) mitä kisaa 8) millaiselle ratsastajalle sopii parhaiten

No huhhuh... tästä tulee pitkä lista. Aloitetaan virallisista täystoimisista tuntihevosista:
Rekrut 'Reksi' 
26v budjonnyruuna, sk.155-160cm. Ko HeA, re90cm ye100cm. Menee myös maastoesteitä. Hyppää enää harvoin yli 70cm ikänsä vuoksi. Irtohypytetty meillä vain pieniä mielenvirkistykseksi. 
Reksi kilpailee ikänsä vuoksi enää tallin omissa kisoissa, eikä sillä ole kisaavissa valmennusryhmäläisissä vakikisaajaa. Kilpailee helppoja koululuokkia ja max 70cm esteitä oppilaiden kanssa. Sopii erityisesti opetusmestariksi esteitä jännittävälle tai sellaiselle, joka on kiinnostunut koululiikkeiden hiomisesta vaikkei ratsu olisikaan enää mikään liitokavio. Innostuu estekisoissa ja maastoesteillä. 
Glimra 'Kirppu'
16v vuonohevostamma, sk 144cm. Ko HeB, re 70-80cm, ye 100cm. Menee myös maastoesteitä. Toimii myös ajotunneilla. Irtohypännyt meillä vain pieniä mielenvirkistykseksi.
Kirppu kilpailee pääasiassa tallin omissa kisoissa sillä sillä ei ole tällä hetkellä valkkuryhmäläisissä vakikisaajaa. Käynyt jonkin verran myös ulkopuolella. Kisannut meillä HeC ja 70cm luokkia. Kirppu on monien aloittelevien ja arempien ratsastajien suosikki tasaisen luonteensa ja sopivan simppelin ratsastettavuutensa vuoksi. Ei mikään kilpakenttien näppärin ruusukehai, mutta mukava ja maltillinen monitoimiponi.
Birkens Hubert 'Hupu'
10v vuonohevosruuna, sk143cm. Ko HeA, re100cm, ye110cm. Menee myös maastoesteitä. Irtohypännyt minun nähteni 110cm, tiedä sitten onko mennyt isompaakin.
Hupu kilpailee sekä kotona että ulkopuolella. Koulua tasolla HeC-HeB ja esteitä ratsastajasta riippuen ristikoista 80cm saakka. Hupulla on tällä hetkellä sitoutunut vakivalkkulainen joka on noussut ponin kanssa parissa vuodessa ristikkoluokista tasaisiin suorituksiin 70-80cm radoilla. Hupulla on todellakin kahdet kasvot, sillä alkeistunneilla se osaa olla lähes kaiken kestävä, junan lailla puksuttava taaperokuljetin, josta kuoriutuu kuitenkin oikean kuskin kanssa pätevä suorittaja useampaan lajiin. Maastossa vaatii rauhallisen kuskin sillä saattaa nähdä metsässä mörköjä. 
Levisens Luna 'Luna'
17v vuonohevostamma, sk 141cm. Ko HeC-HeB, re60cm, ye70cm. Menee myös maastoesteitä. Irtohypännyt vain pieniä mielenvirkistykseksi. Hypännyt nuorempana 80-90cm, nykyään korkeuksia rajoitettu. 
Olen tällä hetkellä Lunan ainoa vakikisaaja, pyrin kisaamaan sekä koulua että esteitä sekä kotona että ulkopuolella. Lunalla on kilpailtu HeC ja 60-70cm. Tähtäimessä meillä HeB. Luna on ehdottomasti parhaimmillaan aloittelevilla ja aroilla ratsastajilla, sillä vaikka Luna on tallin opetushevosista osaamattomin se on kiltti, kuuliainen ja pehmeäaskelinen alkeisratsu sekä tallin kiltein hoidettava. Reippaissa maastoissa, esteillä ja erityisesti maastoesteillä Luna innostuu usein hieman pomppimaan ja päästelemään, eikä siksi sovellu aroille hyppääjille tai maastoilijoille sen jälkeen, kun taluttaja jää pois kuvioista. 
My Hulda 'Hulda'
15v vuonohevostamma, sk 140cm. Ko HeB-HeA, re90cm, ye 105cm. Menee myös maastoesteitä. Toimii myös ajotunneilla ja kilpailee satunnaisesti valjakkoajossa. Irtohypännyt meillä vain pieniä mielenvirkistykseksi. 
Huldalla on kilpailtu koulussa HeC ja HeB sekä esteillä 80cm saakka. Hulda kilpailee sekä omalla tallilla että sen ulkopuolella. Huldalla on tällä hetkellä yksi vakituinen kisaaja valmennusryhmäläisissä. Käsiteltäessä Hulda osaa olla hieman hapan, mutta korvaa sen mennen tullen olemalla miellyttävä ja luotettava ratsu kaikkiin lajeihin. Erityisesti esteillä Hulda on tasainen, omalla moottorillaan toimiva suorittaja jonka kanssa on helppoa aloittaa kilpaileminen.
Ulrich 'Omppu'
Noin 18v arvioitu torinhevostamma, sk n.160cm. Ko HeA, re60cm, ye70cm. Estekorkeuksia ei ole juuri nosteltu tamman ollessa jo kohtalaisen iäkäs. Irtohypännyt meillä vain pieniä mielenvirkistykseksi.
Omppu on tallimme uusin tuntihevonen, ja se on ehtinyt käydä vasta yhden kokeellisen estestartin minun kanssani. Ompulla ei ole tällä hetkellä vakituista kisaajaa valmennusryhmäläisissä. Päällisin puolin hidastempoiselta ja uneliaalta vaikuttava Omppu on osaavan ratsastajan alla erittäin miellyttävä ja osaava kouluratsu, josta lähtee irti myös oikein kivan näköistä liikettä. Esteillä ja maastossa Omppu tuppaa joskus hieman innostumaan, mutta se on silti todistanut itsensä oikein asiallisena maastojen vetohevosena.

Ja sitten yksityiset jotka tekevät myös tunteja:
Ros-Anna 'Anna'
10v minishetlanninponitamma, sk95cm. Ko HeB, re50cm, ye60cm. Irtohypännyt 70cm. Menee myös maastoesteitä. Tekee myös ajotunteja.
Anna kilpailee tallin omissa kisoissa muutaman innokkaan pienen esteratsastaja-alokkaan kanssa. Ratsastajan koko on luonnollisesti hyvin rajattu, joten valmennusryhmissä Annalla ei vakkaria ole. Anna on vekkuli pikkuponi joka osaa monenlaisia metkuja, joten ilman taluttajaa se soveltuu vain napakoiden junioreiden ratsuksi. Talutusratsuna Anna on kuitenkin erittäin ahkera ja herkkä pieni poni, jolla lasten on hyvä harjoitella esimerkiksi ensimmäisiä laukannostojaan ja itse satuloimista. Anna innostuu usein maastossa kiihdyttelemään isompien perässä pysyäkseen ja rakastaa tuliesteitä.
Viivi
19v shetlanninponitamma, sk99cm. Ko???re50cm, ye60cm. Irtohypännyt 80cm. Menee myös maastoesteitä. Tekee pääasiassa ajotunteja. 
Viivi kilpailee lähinnä kouluajoa ja tarkkuusajoa sekä kotona että ulkopuolella, sekä tarpeeksi kahelin kuskin löytyessä esteitä kotikisoissa. Vakikisaajaa Viivillä ei luonnollisesti ole. Ajotunneilla Viivin puikoissa viihtyvät kaikki alle kouluikäisistä aikuisiin, mutta ratsastustunneille erittäin persoonallinen ponimuori annetaan vain niille, jotka sitä omasta halustaan toivovat. Viivi kun voi planeettojen asennosta ja ratsastajan taskuissa rahisevasta namimäärästä riippuen olla oikea enkeli tai villin lännen viimeinen rodeoratsu. 
Esther af Jäboruder 'Terttu'
10v Welshmountaintamma, sk116cm, Ko HeA, re100cm, ye110cm. Irtohypännyt 120cm. Menee myös maastoesteitä.
Terttu kilpailee koulua tasolla HeC-HeB sekä esteitä 80cm tasolle saakka sekä kotona että ulkopuolella. Tertulla on sitoutunut vakikisaaja joka on kilpaillut sillä useampaa lajia jo useamman vuoden ajan. Terttu on melkoinen ruusukehai, joka vie usein isompia hevosia mennen tullen vauhtinsa ja näppäryytensä ansiosta. Terttu tuppaa kuumumaan esteillä ja sen bravuuri koulutunneilla ovat laukanvaihdot. Terttu vaatii herkkyytensä ja vauhdikkuutensa vuoksi erittäin hellän ja rauhallisen ratsastajan, joka ei jännity ponin kierrosten kasvaessa. Talutettuna Terttu toimii moitteetta myös alkeisratsuna, mutta parhaiten se soveltuu kokeneille, pienikokoisille ratsastajille. 
Birkens Gali 'Pulla'
11v vuonohevosruuna, sk 145cm. Ko HeA, re100cm, ye 110cm. Irtohypännyt 120cm. Menee myös maastoesteitä.
Pulla kilpailee koulua tasolla HeC-HeB sekä esteitä 90cm luokkiin asti. Pullalla ei ole tällä hetkellä vakituista kisaajaa valmennusryhmissä. Pulla on herkkäsieluinen ja osaava poni, joka tekee tunteja vain tietyille, osaaville ratsastajille tai talutettaville lapsille sillä se on säikähtäessään varsin nopealiikkeinen. Pulla vaatiikin erityisen kylmähermoisen ja itsevarman ratsastajan, joka vakuuttelee ponille ettei maailma ole loputtoman pelottava paikka pienelle ponieläimelle. Oikean ratsastajan alla Pulla on ylivoimaisesti tallin vuonohevosista osaavin ja laadukkain. 
Kotalan Lin Jenta 'Riepu'
5v vuonohevostamma, sk 138cm, Ko HeD-HeC, re50cm, ye60cm. Irtohypännyt 100cm.
Riepu on vielä raaka ja keskeneräinen koulutusprojekti, joka tekee erittäin satunnaisesti tunteja muutamille kokeneille, nuorten hevosten kanssa työskentelystä kiinnostuneille tuntilaisille. Tulevaisuudessa Riepusta odotetaan vakituisempaa tuntiratsua. Hössötyksestään huolimatta äärimmäisen kiltti.
Hessin Jymyri 'Jymy'
9v suomenhevosruuna, sk155cm. Ko HeA, re110cm, ye120cm. Irtohypännyt 140cm. Kilpaillut vaativaa valjakkoa. HUOM! Jymy on tällä hetkellä ylläpidossa, eikä siis tee tunteja.  
Jymy kilpailee ylläpitäjänsä kanssa koulua tasolla HeC-HeB sekä esteitä 90cm luokkiin saakka. Myös opetushevosena Jymy kilpaili aktiivisesti sekä omalla tallilla että ulkopuolisissa kisoissa. Jymy on reipas ja luotettava monitoimihevonen, joka kaipaa napakkaa ratsastajaa joka ei kammoa vauhtia. Jymy on toiminut myös vikellysratsuna, vammaisratsastuksessa ja maastojen vetohevosena. 
Korven Voitto 'Voitto'
15v suomenhevosori, sk148cm. Ko HeC-HeB, re50cm, ye60cm. Irtohypännyt vain pieniä mielenvirkistykseksi. Takana aktiivinen raviura. 
Voitto on aloitellut kilpailemista tallin omien kisojen helpoissa luokissa. Voitolla ei ole vakituista kisaajaa valmennusryhmäläisissä, ja se toimii tuntiratsuna vain satunnaisesti. Käynti- ja ravitöissä pappa on oikein osaava, mutta oikea laukka vaatii vielä työtä. Parhaimmillaan rauhallisella ja herkällä ratsastajalla, joka saa hevosen keskittymään töihin muiden hevosten sijaan.
Orions 'Orion'
12v tilastoruuna. Sk168cm. Ko HeA-VaB, re120cm, ye140cm. Irtohypännyt vain pieniä mielenvirkistykseksi.
Orion tekee tunteja todella rajatusti ja vain harvoille ratsastajille. Kilpailee sekä omalla tallilla että ulkopuolella valmennusryhmäläisen kanssa 80cm luokkiin saakka. Vaatii erittäin helläkätisen ja maltillisen ratsastajan, joka ymmärtää prinsessamaisen ruunan mielenliikkeitä.

Unohtuikohan joku? Ainakin tästä muotoutui ylivoimaisesti pisin vastaus...




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti